San Fransisco 1/2

Mun kielimatkan San Fransiscon -reissu sjoittui matkan viimeisen kokonaisen viikon perjantaille, lauantaille ja sunnuntaille. Lähdettiin Teen Centeriltä matkaan jo seittemän aikaan aamulla ja matka Thousand Oaksista San Fransiscoon oli noin 600-650 kilometriä ja meillä matkaan kului pysähdyksineen noin seitsemän tuntia. Tän matkan aikana pysähdyttiin siis vessatauoille kaksi kertaa ja niillä kyllä kerkesi tarvittaessa ostamaan jotain eväitä (vaikka saatiin perheeltä myös lounaseväät). Ite unohdin kuulokkeet isäntäperheeseen, joten mun matka San Fransiscoon oli kyllä tuskastuttavan pitkä ja tylsä. Tää San Franin -reissun aikana jaksoin myös kerrankin ottaa kunnon kameralla kuvia... :D

Kun saavuttiin San Fransiscoon, ajattiin ensin heti Twin Peaksille, eli siis tälläiseen näköalapaikkaan, josta oli tosi hyvät maisemat koko San Fransiscon ylle. Sieltä jatkettiin China Towniin, jossa meillä oli aikaa kierrellä ja tehdä mitä halusi. Tykkäsin tosta China Townista tosi paljon! Tän jälkeen päästiin vihdoin meidän hotellille, joka sijaitsi muutaman korttelin päässä Pier 39:nista. Meidän hotelli oli mun mielestä tosi hyvä ja oltiin siellä siis neljän hengen huoneissa. 

Kerettiin hetki lepäilemään hotellilla, jonka jälkeen käveltiin yhdessä tähän Pier 39:nin luo ja sen alueella saatiin viettää loppuilta. Saatiin myös 10 dollaria rahaa päivällistä varten ja mä ja muutama muu päätettiin mennä syömään tosi hyvään ja kohtuu edulliseen thai-ravintolaan. Tän jälkeen kierreltiin vielä siinä kojuissa ja pimeän tultua lähdettiin seikkailemaan ja etsimään ruokakauppaa... Tässä samalla löydettiin sattumalta EF:n San Fransiscon toimisto :D Omissa huoneissa piti olla varttia vaille yhdeltätoista, joten palattiin hotellille vähän kymmenen jälkeen ja sitten yhdentoista jälkeen päästiin nukkumaan.

Seuraavana aamuna käytiin hotellin aamupalalla ja lähdettiin yhdessä bussilla kohti Lombart Streettiä, joka on siis todella jyrkkä ja mutkikas katu, jonka huipulta on myös ihan mahtavat maisemat! Sen jälkeen käytiin pikaisesti joidenkin viiden talon luona, jotka oli kuulemma jostain aikanaan suositusta telkkariohjelmasta??? Mä kuitenkin sen ajan keskityin ottamaan kuvia tosi hienosta seinästä, jonka luo meidän bussi meidät jätti :D Tämän jälkeen ajattiin bussilla Golden Gate Parkin läpi ja siinä pysähdyttiin pariin kertaan kattomaan biisoineita ja tuulimyllyä, jotka oli selkeesti meidän paikallisen liiderin lemppari-asioita heti minionien jälkeen... Pienen bussimatkan jälkeen päästiin vihdoin Golden Gate Bridge:lle ja olin tosi innoissani, koska sen näkemistä olin odottanut koko San Fransiscon reissusta kaikista eniten!! 

Tokan päivän lopun ja vikan päivän kirjoitan seuraavaan postaukseen, muuten tästä tulisi ihan kauheen pitkä :)

-Sini

"A part of me will stay here"

Mun blogissa on viimeaikoina näkynyt melkein pelkästään "asiapostauksia", joten ajattelin, että tähän väliin olisi hyvä heittää pitkästä aikaa vähän syvempää settiä. Tän postauksen quotet on varmasti kaikille tutusta Sunrise Avenuen Hollywood Hills -kappaleesta ja se soi mun matkan loppupuolella ja matkan jälkeenkin kyllä niin monta kertaa, että kyseinen kappale on mulle nykyään tosi tärkeä ja yhdistän sen heti mun Kalifornian kielimatkaan. 

"cause this is the end of the rainbow, where no one can be too sad"

Mä olin niin onnellinen koko mun matkan ajan. Jos jonan päivänä ärsytti tai oli paha mieli, heti kun tajusi, että on maailman toisella puolella elämässä omaa unelmaa, mieli parani kyllä niin nopeesti. Pienimmätkin asiat teki mut Kalforniassa niin onnelliseksi ja olin aidosti onnellinen.

"i'm gonna come back to walk these streets again"

Heti matkan alusta alken tiesin, että tänne mun on päästävä uudestaan. En todellakaan saanut tarpeekseni Los Angelesistä, Disneylandissä voisin käydä vaikka joka viikko ja San Fransisco varasti mun sydämen. Koko Kalifornia vaan tuntui paikalta, jonne mä oikeasti kuulun. Onneksi lähden kesäkuussa perheen kiertelemään Kaliforniaa ja pääsen taas tuntemaan kuuluvani paikkaan, jossa oon.

"a part of me will stay here"

Osa mua todellakin jäi Kaliforniaan ja siinä ei ole mun mielestä mitään pahaa. Siellä oli täysin oma itseni ja osasin nauttia elämästä paljon paremmin kuin Suomessa. Kaikki oli hyvin ja elin elämää ihan täysillä. Tätä fiilistä kaipaan niin paljon ja toivonkin, että jonain aikana musta tuntuu siltä joka päivä.

"no i dont wanna leave, but i must keep moving ahead"

Mun oli tärkeää kuitenkin ymmärtää, että vaikka mun aika Kaliforniassa oli mun elämän parasta aikaa, kaikki hyvä loppuu aikanaan. Elämä ei pysähdy upeankaan kokemuksen jälkeen. Seikkailun päätyttyä lähdetään etsimään seuraavaa seikkailua, monia kokemuksia rikkaampana ja kokeneempana.

"bye bye hollywood hills forever"

"Kamat on pakattu ja koko suomiryhmä istuu bussissa matkalla lentokentälle. Kaikki istuu yksin, kuulokkeet korvilla omissa maailmoissaansa kyyneleet silmissä. Mulla soi repeatillä Hollywood Hills ja posket on märkänä kyyneleistä. Katselen vielä viimeisen kerran bussin ikkunasta niin tuttuja, rakkaita maisemia."    Mulla tulee vieläkin kylmät väreet, kun ajattelen tätä tilannetta. Toi bussimatka oli niin suuri reality hit ja sen aikana opin arvostamaan mun aikaa Kaliforniassa niin paljon. Silloin tuntui samaan aikaan niin pahalta, mutta myös niin hyvältä. "Don't cry because it's over, smile because it happened" -ajatus ei mennyt kuitenkaan täysin putkeen...

Jotta säkin saat tälläisiä fiiliksiä aikaan käy vierailemassa EF:n sivuilla  http://www.ef.fi/ ja varaa ikimuistoinen kielimatka kesäksi 2016. Ilmaisen esitteen voit tilata mun kautta täältä.

-Sini

Isäntäperhe USA:n kielimatkalla

Moikka! Nyt ajattelin kertoa enemmän tosta isäntäperheen merkityksestä ja heidän kanssaan tehtävistä jutuista erityisesti USA:n kielimatkalla. Pitäkää mielessä, että tää on siis se miten Jenkeissä ja etenkin nyt tuolla Kaliforniassa jutut meni, Euroopassa hostperheen osa ja merkitys on ihan eri. Huom!!! Vielä pitää mainita siis se, että USA:n isäntäperheille ei makseta mitään siitä, että he ottavat heille asumaan kielimatkalaisia.

Eli ennen matkaa kaikkien piti kirjoittaa isäntäperhehakemus, jota Euroopan matkoja varten ei tarvita. Siihen laitettiin omien tietojen lisäksi tietoja sun omasta Suomen perheestä, kerrottiin missä kaikkialla oli matkustellut ja kuinka hyvää enkkua omasta mielestään osaisi puhua yms. Isäntäperhehakemukseen kuului myös "kirje isäntäperheelle" jossa vielä pystyit kertomaan enemmän itsestäsi. Hakemukseen piti myös liittää 1-2 kuvaa. Tää kaikki tehdään sitä varten, että sulle löydettäisiin parhaiten juuri sulle sopiva perhe ja toisinpäin perhe saisi sellaisen oppilaan kun toivoo. Mun hostäiti kertoi että oli katsellut eri hakemuksia ja sitten päätynyt että haluaa suomalaisen tytön ja siitä sitten valkannut mut :D Osa perheistä katsoo tarkemmin näitä hakemuksia, osa ei niin tarkasti. Perhetiedot tuli myef:ään ihan normaalisti 2 viikkoa ennen matkaa. Laitoin heti sen jälkeen sähköpostia mun perheelle ja sain sen avulla tietää heistä vähän enemmän jo etukäteen. 

Kun päästiin Thousand Oaksiin oli perheet vastassa ilmapallojen ja kylttien yms kanssa, eli siitä lähtien meno oli jo tosi erilainen verrattuna ainakin mun Euroopan matkoihin. Perheen kanssa vietettiin tosi paljon aikaa ja ilta-aktiviteetteja meillä ei siis ollut ollenkaan. Kaikki viikonloput oli myös perheen kanssa vapaita, lukuunottamatta San Fransiscon viikonloppua ja welcome & farewell partyjä ekana ja vikana sunnnuntaina. 

Aluksi mua jännitti tosi paljon se, että perheen kanssa tulisi vietettyä niin paljon aikaa, mutta tykkäsin siitä sitten loppujen lopuksi tosi paljon! Mun perhe siis koostui äidistä, isästä ja mua vuoden nuoremmasta pojasta ja heidän kanssaan käytiin mm. Malibussa, ampumassa (IHAN OIKEELLA PYSSYLLÄ, sain pari headshottia ja oon ylpee), ajamassa karting-autoja ja Hollywood-kyltillä (kiivettiin siis sinne ylös). Vietin myös jonkun verran aikaa perheen pojan kavereiden kanssa ja mun hostmom järjesti meille poolpartyt kaverillaan. Niihin sitten tuli paikallisia, suomalaisia, ranskalaisia ja jonkun paikallisen englantilaiset serkut ja se oli kyllä tosi kivaa!!!

Mun perhe kysyi jo aluksi kaikkea mitä haluisin tehdä ja sain valita ittelleni ruokakaupasta eväät itse. He myös maksoi mulle kaikki ruoat ravintoloissa (ja syötiin ulkona tosi paljon) ja muutenkin esim. just karting-autojen ratamaksut. Nää perheet Jenkkien matkoilla näkee tosi paljon vaivaa siinä, että kuskailee sua ympäriinsä ja maksaa sun ruoat ja kaikki, joten kohteiliaisuus ja kiitollisuus on tosi tärkeetä!!! Kannattaa myös yrittää olla mahdollisimman sosiaalinen oman perheen kanssa ja kertoa asioita omasta maasta ja tietenkin kysellä heiltä heidän kulttuuristaan. Heille on tärkeää oppia uutta Euroopasta ja Suomesta, joten se homma jää sun hoidettavaksi :D

Mun isäntäperhe oli toooosi hyvä ja paljon parempaa ei kyllä olisi voinut toivoa. Tykkäsin siitä, että meillä oli aikaa vaan chillailla, eikä ihan koko ajan ollut menossa. Jos kuitenkin haluat tosi paljon aktiviteetteja ja koko ajan kavereita ympärille, kannattaa valita asuntola-majoitus. Suosittelen kyllä EF:n kielimatkojen jenkkien perhemajoitusta tositosi lämpimästi.Oon ite tosi iloinen, että valitsin isäntäperheen, koska mun kokemus perheessä oli ihan mahtava ja pääsi sukeltamaan vielä vähän syvemmälle Amerikan ja Kalifornian kulttuuriin ja tapoihin. Opin myös paljon asioita, joita en asuntolamajoituksella olisi oppinut, mutta tietenkin kaikki tekee loppupeleissä ihan itse valinnan siitä missä haluaa majoittua :) Kannattaa kuitenkin edes harkita isäntäperhemajoitusta ja muutenkin majoitustyyppiä miettiessä suosittelen lukemaan muiden kokemuksia juuri kyseisen kohteen isäntäperheistä ja asuntolasta, jotta löytäisit juuri sulle parhaiten sopivimman majoitusvaihtoehdon. Mulle Kalifornian matkaa varatessa oli ihan selvää, että meen isäntäperheeseen, mutta tiiän että joillain on tosi hankalaa valita isäntäperheen ja asuntolan välillä.                

Jos jollain on postausehdotuksia tai toiveita, niin laittakaa vaan kommentteihin niitä!

-Sini