"Emmä osaa enkkua/ranskaa/yms."

Tän lauseen kuulee monelta, joka haluaisi mennä kielimatkalle, mutta ei usko että pärjää omaavallaansa kielitaidolla. Ihan näin ensiksi: kielimatkalla on tarkoitus oppia kyseistä kieltä. Ei ole oletus, että kielimatkalle lähdettäessä puhuisit kyseistä kieltä sujuvasti. Kielimatkalla on muutenkin tosi tärkeää, että heittäydyt mukaan etkä pelkää epäonnistumista! :)

Lähdin ekalle matkalle 12-vuotiaana, jota ennen olin kerennyt opiskella enkkua kolme vuotta. Sillon mun perussanasto oli aika vahva, mutta en ollut ikinä kunnolla käyttänyt enkkua. Pärjäsin silti tosi hyvin ja olin meidän matkan loppupuolella yksi rohkeimmista puhujista! Olin silloin 4-ryhmässä (ryhmät 1-5, 5 paras).Suomalaisilla kielimatkalle lähtevillä on muutenkin enkun taso tosi korkea, vaikka ei itse ajattelisikaan niin. Lähtötasokokeen avulla varmistetaan vielä, että kaikki pääsevät itselle sopivaan ryhmään jolloin opiskelu on mielekästä ja mukavaa.

Tokalle matkalle lähdin viime kesänä, eli kasin ja ysin välillä. Luen ranskaa A2-kielenä, eli olen aloittanut sen nelosella. Ennen tota matkaa olin lukenut ranskaa jo viisi vuotta, mutta en oikeasti osannut puhua. Osasin hyvin kyllä perus itsensä esittelyn, kaupassa toimimisen yms, mutta siihen se sitten jäikin :D Epävarmuutta kielen kanssa ei yhtään auttanut se, kun heti ekana päivänä lentokentällä "laskettiin itsemme" ranskaksi ja menin sekaisin ja sanoin vahingossa väärän numeron...

Kaikesta epävarmuudesta huolimatta, mä pärjäsin. Hostmomin kanssa puhuttiin lähinnä elekielellä ja hän yritti opettaa mulle jotain uusia sanoja välillä. Ite lähinnä ekat kaks viikkoa hymyilin ja vastasin "oui oui" kaikkeen... Loppupuolella aloin jo vastailemaan ranskaksi ja vikana iltana sain soperrettua pari kokonaista lausettakin (joka oli oikeesti mulle iso juttu!). Onneksi hostdad joka oli kylläki kotona vain viikonloppuisin, osasi englantia jonkun verran ja mun huonekaveri puhu vähän mua parempaa ranskaa.

"Think like a queen. A queen is not afraid to fail. Failure is another steppingstone to greatness."

- Oprah Winfrey

Ranskassa koulussa päädyin A2-tason ryhmään ja olin kyllä meidän ryhmästä selkeesti huonoin. Se kuitenkin motivoi mua ja sain tosta ryhmästä paljon enemmän irti, kuin siitä ihan alkeiden ryhmästä eli A1-ryhmästä! Nää EF:n tasoryhmäthän ja loppukokeiden arvosanat menee A1, A2, B1, B2, C1, C2. Ranskassa meillä oli ryhmiä vain B:hen asti. Onneksi vähän yli puolet opettajista puhui enkkua, joten jos ei kukaan ryhmästä tajunnut ranskaksi ohjeita niin saatiin sitten sama tieto hieman selkeemmin tutummalla kielellä. Eri maiden vastuuliiderit puhuivat kaikki ihan hyvää englantia kanssa, mutta paikallisista liidereistä vain osa osasi enkkua sen verran että saatiin kunnolla puhuttua. Ja tietenkin, jos enkkusi ei ole niin vahva, tai muuten vaan joku asia on tosi hankala selvittää, aina voi soittaa/hakea oman suomalaisen liiderin ja hän auttaa!

Reilun kuukauden kuluttua suuntaakin Kaliforniaan, jonne mennessä mua ei ollenkaan kielitaidon riittäminen pelota, onhan mulla kuitenkin jo kaksi kielimatkaa takana! Toivottavasti tää auttoi niitä, jotka epäröivät, että pärjäävätkö kielitaitonsa takia! Mähän oon aikalailla elävä todiste siitä että kyllä pärjää :D. Jos on jotain kysyttävää vielä niin voi laittaa kikissä viestiä @sinizzi tai sähköpostilla pitemmät jutut sini.horila@gmail.com :) Voi ihan vaan tulla myös fiilistelemään ensi kesän/tulevien kesien matkoja!

-Sini